Kivipellon Saila

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Tankkausreissu

Viime lauantaina lähdimme tyttären kanssa retkelle Tampereen Super-messuille. Tuo voimakas laatusana on keikuttanut uskottavuutta aiemminkin - niin nytkin. Lähdimme kuitenkin avoimin silmin tutkimaan ja katselemaan. 

Tässä kooste mitä näimme...





 Keltavalkoinen koristelu 
Suomi 100 -teemassa 
karmaisi todellakin! 
Olisin ehkä voinut valita sinisiä ja valkoisia kukkia, 
ehkä orvokkeja ja hortensioita. 
Havujen käyttö oli ehkä puolusteltavaa toisaalta, olemmehan metsäistä kansaa olleet ainakin joskus.











Muoviruukkujen somistus oli aloitettu pontevasti ja sitten kesken kaiken väsytty, no hyvä alku kuitenkin!


Koivut hiirenkorvalla olivat pieni piristys, siis pikkuruinen!




Vahvaksi vaikutelmaksi vaatimattomassa yleiskoristelussa oli kukkien säästeliäs ja mielikuvitukseton käyttö, raskaat betoniharkot, värien leikistä en menisi puhumaan, 
kuorikatteesta ei säästelty. 
Vaatimaton on siis yleisarvosanani.  

Kiersimme myös erä- ja kädentaito-osaston. 
Eräjutut kiinnostavat meitä aina - jalkajouset ovat jännittäviä, perhokalastus näyttää sulavalta ja vaaput, ne ovat kuin koruja. Merimetson vaaput ovat niin kauniita, värit loisteliaita, upeaa suomalaista - ylöjärveläistä - käsityötä!


 Kädentaitomessuilla etsimme pukuja. 
Meille on tulossa huomattavan upeat juhlat ensi kuulla. 
Korut löytyivät, pukuja ei. 
Yhden koltun kesäksi kyllä ostin porvoolaisen Elmiinan standilta, sellaisen hepeneen. 
Nuo Modo-Mion korut olivat tosi upeita ja esillelaitto hiottua, tykkäsimme ja siksi mukaankin lähti jotain kaunista.



Uutena tulokkaana jäimme ihailemaan Lillanin ihanuuksia...melkein kuin Tukholmassa, pienemmässä määrässä vain. Lillanilla on Tampereella pop-up -myymälä eikä hinnatkaan olleet aivan mahdottomia.






Mutta se tankkaus! 
Monta kassia taimia löytyi luottotaimistoilta jälleen! 

Tommolasta satiinivaleunikon taimia viisi sekä ilmasipulin (edellisen vei kova pakkastalvi), no muutama suloinen metsäalppikellokin piti ostaa lisää. 

Pionien kodista sain tiskin alta kaksi kaukasianpionin tainta - niin keltaista - kaukasianpioni on niin ihana, superlemmikkini. Lisäksi kyytiimme hyppäsi myös 'Green Lotus' -pioni. Juttelimme myös heidän kanssaan taannoisista Tukholman messuista.

Perennataimisto Ekman on myös tankkauskohteeni - tällä kertaa hyppäsi kyytimme keltainen ja valkoinen ukonhattu ja muutamia Julian esikoita (niitä ei ole koskaan liikaa!). 

Tässä kohden vaitelias tyttäreni alkoi katsella minua hiukan vinosti, oli toimintaani jo Tukholmassa ihmetellyt - keltaisia kukkia Kivipeltoon! 

Aina on eroa keltaisella ja keltaisella, 
nuo ostamani olivat oikean keltaisia!!

Lisäksi ostin pelakuun taimia, maltillisesti tietenkin. Myyjän nimi - herran joka oli vihkiytynyt pelakuille tietenkin - jäi kirjaamatta ylös, mutta mielenkiintoisia ja hyväkuntoisia taimia hänellä oli myynnissä. Kolme tainta lähti mukaan - Sotaleski, Mårbacka (aito kai) ja Praisheur Beauty. Enemmänkin teki mieli, mutta järjen ääni vierelläni puhui viisauden sanoja!




Muutama siemenpussi täytyy aina ostaa, Niittysiemen on vakikohde kotimaisella messuretkellä.


Tänäkään vuonna en ollut vakuuttunut 
Tampereen messujen annista. 
Helmiä siis löytyi aika montakin ja mieleistä hankittavaa. Silti tuntuu, että yleiskoristelu sekä pääsääntöisesti myyjien standit kaipaavat vahvasti fiksausta. 
Puutarhamessuille toivon myös lisää puutarhaa, 
siis kasveja ja taimia - koneita, kalusteista ja härpäkkeitä on kotimaisilla messuilla jo riittämiin! 

Ai niin, sain kolme miestä hermostumaan heti messupäivän aamuna. Kuorikate on ollut vahvasti mielessä ja tarkkojen tiedustelujeni jälkeen sain kuulla, että kotimaisella tuottajalla (nimi alkaa B:llä) olisi saatavilla varmasti kotilovapaata kuorikatetta. No marssin kolmen herran luokse ja tiedustelin, onko heillä sertifikaattia kotilovapaudesta kuten B-yrityksellä - ja huh ja hih miten sedät hermostuivat! Puhuivat minut melkein suohon kiivauksissaan - heidän mielestään kukaan tässä maassa ei voi sertifioida katteitaan kotilovapaaksi, tarvitaan kai vaan yksi lintu paikalle, jonka jaloissa salamatkustajana kotilonmunat matkustavat ja niin kontaminaatio syntyy. 
Ostan siis hakettimen, siten kai saan ainakin tältä osin pihani pidettyä kotilovapaana!

Sellaiset messut olivat tällä kertaa...

Mukavaa viikonjatkoa!



keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Kesävieraita

Pääsiäisen aikaan on ollut toisaalta 
iloista ja toisaalta surullista 
seurata ruokinta-automaatin tapahtumia! 

Iloista on se, että kesävieraita on saapunut niin paljon, aika nälkäistä porukkaa ovatkin, mutta ei haittaa! 

Surullista se, että meidän pitää ottaa nuo ihanuudet vastaan näin kylmässä säässä. 

Kuvat eivät ole aikajärjestyksessä millään tavoin, ne on kaikki otettu Pääsiäisen aikaan.
Tikli, kaunis lintu!





Töyhtötiaista koitin saada kuvattua monta kertaa. Muuttajien mukana niitä tuli meille yksi pari ja he ovat vältelleet kameraa aktiivisesti!




Ihania vihervarpusia, nekin saapuivat meille muuttajien matkassa.


Urpiaisia etualalla, kauniita nekin! Pääsiäisaamuna näin ensimmäisenä eläimenä urpiaisen!


Viherpeipotkin ovat kauniita!

Myös punatulkkuja on automaatilla viihtynyt koko talven kaksi pariskuntaa.

Järripeippo oli meille uusi tuttavuus.

Nii-in, puolikuuta peipposesta...

Söpöläinen, punarinta.


Mustarastaat ovat aktiivisesti ajaneet muita lintuja pois ruokintapaikalta, vaikka syötävää riittää kaikille. Oravan kanssa ne kävivät nokkapokkaa ruokapaikan emännyydestä! Tikalla on ollut myös oma nokankoputuksensa tässä asiassa!






Muutama varpunenkin!


Uusia koteja heille on laitettu ja ruokintaa olen jatkanut, vaikka aioinkin sen lopettaa, mutta en millään raski vielä! Tässä oli siis massiivi kuvakooste vieraistamme sekä vanhoista tutuista kotinurkissa talvensa viihtyneistä tipusista. 

Sulolla on riittänyt bongattavaa ja vaanittavaa, onneksi miestenhuoneen herrapalvelija on laittanut ruokaa niin, ettei paistivahti ole jäänyt nälkäiseksi. Myös myyriä pojille on riittänyt metsästettäväksi toisaalta valitettavan paljon!
Paistivahti
 Olen yrittänyt parhaani mukaan kaikki tunnistaa, 
mutta ystäväni, jos keittiöbongari on erehtynyt, 
korjannet ja opastat minua lintubongauksen alkutaipaletta taapertavan tiedot, 
kiitos!

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Messuretken päätös, osa 4. Paratiisin kutsu

Eipä ollut niin itsestään selvää, että paratiisiin olisimme menneet messuretkemme päätteeksi. 
Elämässäni on aiemminkin ollut johdatuksia - tosiaankin, Uspenskin katedraaliin olen pyrkinyt kolme kertaa, kertaakaan en ole vielä päässyt, koska ekalla kertaa siellä oli häät, toisella kertaa sinne oli tehty murto, kolmannella kertaa sairastuin matkapäivänä. 

Siis Zetasille piti mennä, 
mutta päätimmekin viime tingassa lähteä kaupunginne juhlakolttuja etsimään (meille on tulossa merkittävän suuret ja arvokkaat juhlat)...johdatus jälleen muutti suunnitelmia, puhelinsoitto ystävältä
täyskäännös odottavaan autoon ja Zetasille valiojoukon mukana ja turvallisessa kyydissä. 



 Kannatti, todellakin kannatti! 
Kolttuja saa vaikka mistä, mutta tänne pääsee harvoin! 
Postaus on massiivi, kuvia ihan mahdottoman paljon, 
varoituksen sana siis!!

Ensin ulkokierros ja huokailut!

Näitä ihanuuksia saa Vuorelan puutarhastakin!

Oikealla nurkassa murto-osa valtavasta kanadanruusuvalikoimasta.



Meitä valvottiin...




...pidettiin siis silmällä koko ulkokierroksen ajan!
















Huomaa tuo ihana jouluruusu tuossa keskellä!





Sitten sisäkierros ja huokailut!


Kolme ihanuutta muutti meille!

Kesän tuoksua...










Vuoden pelakuu 2017 -

Pelargonium x hortorum ’Kronprinsesse Mary’



Sitten peräkontin pakkaus ja huokailut!


Onneksi Suvikummun Marja oli kaukonäköinen ja otti noita hyviä kasseja mukaan meillekin annettavaksi! 
Eikös ole kaunis, kompakti ja ihana takakontti!

Loppuhuokakset eli tuliaiset...

Sähkövalo ei anna oikeutta tämän meille muuttaneen ihanuuspelakuun värille. Pelargonium 'Brocade'

Upea parivaljakko: pallerolumikki ja alppikello!

Yksi esikko jälleen lisää...
 Näyttääpä siltä, että olinkin tuliaisissani aika maltillinen, no seuraavalla kerralla sitten lisää, jälleen harkiten ja maltillisesti! Todellakin mummokärry täytyy hankkia ja ottaa mukaan nuo vankat 'taimikassit'.

Kiitos Teille ystävät ja tytär mukavasta matkaseurasta! Tämä matka ei varmasti unohdu koskaan!

Mahdottoman pahaa tapahtui, mutta ei anneta sille valtaa! Rakennetaan yhdessä hyvää ja turvallista maailmaa.
Kirsikan kukat ovat symboloineet toivoa, 
toivottavasti niin edelleenkin!