Kivipellon Saila

maanantai 14. elokuuta 2017

Kiitollinen

On jo aikaa vierähtänyt, kun sain haasteen 
Titalta Unelmia ruusuista -blogista. 

Sen aiheena on kiitollisuus. 

Clematis 'Rubra marginata'
Kuinka tärkeä asia kiitollisuus onkaan ja kuinka usein tulee asioita pidettyä itsestäänselvyyksinä - hyviä asioita, joita tapahtuu ja sitten kun tulee vastamäki ne vasta huomataan. 
Tähän lankean turhan usein. 
Haaste herättää meidät kiinnittämään huomion niihin pieniin onnellisiksi tekeviin asioihin, joita tapahtuu koko elämässämme ja puutarhassamme - lähellämme ja joskus vähän kauempanakin.
 

Krassi 'Tuulikki'

Haasteen säännöt ovat seuraavat:

- pidä päiväkirjaa 7 päivän ajan 
ja poimi kustakin kiitollisuuden aihe
- kirjoita tästä paiväkirjasta postaus
- välitä haaste edelleen kolmelle bloggarille

Päivänlilja, piti olla punavalkoinen - paljon nuppuja!

Hei Rakkaat ystävät, tässä viikkoni, päiväkirjani...

Maanantai

Eilen pyhänä palattiin kotiin tosi ihanalta Lapin matkaltamme. Autoa piti illalla vielä purkaa, mutta taivas muutti ajatuksemme - juoksimme suoraan sisään, vettä satoi kaatamalla. Hyvin nukutun yön jälkeen kirkastui aamu. Olimme jo kolme viikkoa viettäneet ihanaista lomaa ja piti ihan tarkistaa mikä päivä on, oliko tämä viikko vielä lomaa - tuntui että ikuisuus sitten olin viimeksi töissä, vaikka siitä oli kulunut vasta kolme viikkoa. 

Sain pesukoneen pyörimään, pyykit kuivaksi iloisessa tuulessa. Puutarhakierroksella huomasin kuinka jo viikon poissaolo avaa silmät näkemään kasvun ihmeen niin kukkamailla, kasvihuoneessa ja kasvimaalla. Voi miten iloinen olinkaan pulskistuneista purjoistamme ja kukkaan ehtineistä kesäkukista ja ikävää puskevista kisuista.






Tiistai

Tiistai-aamuna piti ensimmäisenä katsomaan pitsipöksyjen tilanne. Pikkuiset tipuset (4 kpl) voivat hyvin, kotimiehet olivat heitä huolella hoitaneet. Voi miten kuulinkaan metsän kutsun, mustikkaan piti mennä ja sääkin suosi. Ämpärillinen kerääntyi hyvää vauhtia, lahja metsältä. Marjat perkasin, sillä keskiviikkoaamuna oli aikainen herätys ja autonnokka suuntautui Raumaa kohden.

Keskiviikko

Kello oli yhdeksän, kun hurautin Suvikummun Marjan pihaan. Odotettu retki oli alkanut ja jatkui ensin kohti Turkua ja siitä Ihoden (lue: Vakka-Taimen) kautta Marjan pihaan takaisin. 
Koko päivä täynnä iloa ja hyvää mieltä sekä takakontillinen ja takapenkillinen taimia, voiko paremmin päivää enää viettää kuin puhumalla puutarhaa ja hyvän puutarhaystävän kanssa tutkia mitä ihanempia puutarhoita mukaanlukien Marjan oman puutarhan, se vasta kaunis onkin.

Torstai 

Torstaina oli aika hieman ottaa itseäni niskasta kiinni, villakoirat olivat viettäneet juhlaa ja imurilla oli töitä. Huusholli tuli siivottua ja lähdin äitiä katsomaan vanhainkodille. Mukanani vein hilloja ja kampanisuja. Kampanisut oli Kemijärven Luusuassa tuttavarouva leiponut ihan äitiä varten. Voi miten äiti oli onnellinen, kun pitkästä aikaa sai maistaa hillanmarjoja ja lapsuudesta tuttuja kampanisuja. Illalla vanhainkoti- ja kauppareissun jälkeen Kivipellon isäntä kertoi, että kanalassa on tapahtunut ihmeitä...! 

Perjantai

Voi piipitystä!! Perjantaiaamuna päivännäöllä piti mennä tarkistamaan kanalan tilanne uudelleen. 12 tipua oli loppujen lopuksi kuoriutunut - 9 keltaista, yksi ruskea ja kaksi mustaa pientä piipittäjää. Ihania! Puutarha kutsui, pionipenkin siivous aarretaimille ja sitten taas metsään mustikkaan ja vattuja keräämään. Päivä vierähti, olin niin onnellinen!

Lauantai

Lauantai oli yhtä juhlaa! Aamusta aloitin kasvihuoneen raivuun, viidakkoveitsi heilui ja jälleen sain kulkureitit vapautettua ja valo tulvi sisälle. 

'Corleonese'

'Blush'

'Sungold'





Olin päättänyt istuttaa myös loput pionit, kaikki kahdeksan. Tein niille nimikyltit ja sitten aloin monttua kaivamaan. Viimeistä edellinen pionin monttu oli todella hankala. Kivi kolahti lapion alla, päätin kaivaa koko järkäleen maasta sisulla ja voimalla. Kaivoin, kaivoin ja kaivoin, kankesin ja kankesin ja sain sen maasta ylös! Vieritin nurmelle, mutta siihen se jäikin, voimat loppuivat 😊. 


Sain kaikki pionit maahan ja vähän muutakin. Illalla annettiin myrskyvaroitus, onneksi tuulet olivat suotuisat ja ukkonen kumisi kaukaisuudessa ja sataatihuutti vain hiukan.

Sunnuntai

Sunnuntaiaamu valkeni, lueskelin blogeja, säilöin kurkkuja ja puuhastelin pihalla. Olin onnellinen, että olimme säästyneet myrskyltä. Nautin kesästä ja mieli oli niin hyvä! Maanantaina oli jälleen ensimmäinen työpäivä. Loma tuntui niin pitkältä, nautinnolliselta.

Koko viikko oli iloa täynnä. Elämä useimmiten koostuu ilon helmistä, kultajyvistä, aarteista ja voimavaroista elämää varten. Jokaiselle päivälle pitäisi antaa hetki olla hiljaa ja nauttia, olla onnellinen - meillä on paljon aihetta iloon ja onneen,
 ihan joka päivä!

Tämän haasteen säännössä toivotaan, että haaste jatkuisi kolmelle uudelle bloggarille. Varmaan jo monta on tähän haasteeseen tarttunut, mutta jos Sinua ystäväni ei ole haastettu, nappaa haaste mukaasi!

Paljon onnen pipanoita myös Sinulle arkeesi!



perjantai 11. elokuuta 2017

Perinneretki

Parin postauksen ajan olen vaeltanut Lapin tuntureilla, 
matka siellä vielä jatkuu, mutta hypätään välillä tuhannen kilometriä etelään ja retkelle Suvikummun Marjan kanssa. 

Kannattaa varata hyvä tuoli ja ehkä eväät, odotettavissa maratoonipostaus!

 
Meillä on Marjan kanssa ollut perinteenä tehdä elokuinen retki Vakka-Taimeen, mutta viime kerralla jo suunniteltiin että laajennetaan reviiriä ja käydään myös Turussa. 
Lähdin aamuvarhaisella ajelemaan Rauman suuntaan ja olin yhdeksän kieppeillä Suvikummussa. 
Marja odotteli voimaannuttavan ja herkullisen smoothien kanssa - tankattiin voimajuomaa ennen päivän retkeä. Onni ja Nipsukin kävivät puskuilla ennen lähtöämme, Marjalla on tosi ihanat kissat!

Viherlassilassa en ole ennen käynyt - mikä puute! Upea taimisto, hyväkuntoiset taimet, 
valikoima suunnattoman suuri ja asettelut houkuttelevia.
 Aloitimme havuista! Oi, olisin halunnut ne kaikki meille. Havuja on mukava silitellä, kaikki ei suinkaan ole piikikkäitä - kosketustuntumaa kannattaa kokeilla!






Myös valtava määrä kaikenlaisia pensaita ja puskia oli tarjolla. Kaikissa taimissa oli selkeät tiedot kasvien selvitymisvyöhykkeestä, kasvutavasta ja hintatiedoista.



Tutkittiin ruusut...





...kärhöt...




...perennat...


...köynnökset, myös joitakin humalalajikkeita löytyi.

Kirjavalehtinen villiviini

Aika hävisi jossain kohdin, mutta me kai oltiin siellä ainakin kolme tuntia! Ajan kulua en huomannut lainkaan. 
Olin miettiväni tarkasti mitä ostaisin, 
kärryyni ei aluksi meinannut tulla mitään, kunnes koreanpihta 'Silver show' valloitti minut. 
Kärryyn hyppäsivät myös hopeasyysvuokko (anemone tomentosa), matala kultapallo 'Goldquelle', jonka maksimikorkeus pitäisi olla 80 cm sekä varjoasteri (aster divaricatus) metsäpuutarhaan. Mukaani hyppäsi myös patsas, jota aiemmin Marjan postauksessa olin ihaillut, balleriina (siitä minulla ei kuvaa sitten ollutkaan, vielä).

Kassan kautta autolle ja seuraavaan kohteeseen. 
Marjan kanssa mentiin Plantagenille katsomaan jaloangervoita. Taas päätin, etten varmaan sieltä mitään tarvitse, 
kunnes eteeni tupsati valkoinen matala ritarinkannus delphinium delfix white. Sen pitäisi kasvaa korkeintaan 40-50 cm. Kaksi lähti mukaan edullisesti, taimet olivat vankkoja ja hyväkuntoisia.

Aika jännää, ettei vatsa ilmoitellut mitään tankkaustoiveita...niin se nälkä unohtuu, kun kaikkea mielenkiintoista muuta tekemistä on. Käytiin kuitenkin salaatilla ja auton nokka kääntyi Vakka-Taimen suuntaan.

Vakka-Taimeen minulla oli pienimuotoinen ostoslista päässäni. Palmulehteä hain, sitä ei millään meinannut löytyä, mutta viimein kuitenkin yksi syneilesis palmatum löytyi. Himalajan ukonhattua halusin pari lisää (aconitum ferox) ja rodoja tietenkin, koska ne edellisellä kerralla jäivät ostamatta. Mukaan tulivat r.smirnowii - upea luonnonlaji, jonka lehdillä on kaunis nukkainen pinta. Myös kaksi Muurisen Vesan risteymää muuttivat meille r.haaga x böhmen 13501 op, josta on mahdillista tulla kellansävyinen - no aika näyttää,  sekä r. smirnowii(RBO x Wardii) 14576. 
Emmehän me ilman pioneja Marjan kanssa sieltä pois päässeet. Pioneita oli hyvä valikoima, taimet muhkeita ja molemmille lähti mukaan p.Nova! 
Ihanainen lamopeikonkello









Suloinen 'Viorna'


Sininen kiurunkannus, olisin tämänkin halunnut, mutta ei ollut kaupan!


Upea, korkea hortensia tai oikeastaan hortensioiden ryhmä. Laskimme, että taimia oli ainakin neljä ja niiden korkeus useita metrejä!

No niin - Marjan auto täyttyi taimista, kaikki mahtuivat hyvin mukaan, aina on tilaa taimelle ilman muuta. Taimikaupoille lähtiessä onkin hyödyllistä ottaa mukaan tukeva kestokassi, siinä taimien kuljetus sujuu erinomaisen turvallisesti ja kassi pitää aika hyvin kosteuttakin, suosittelen.

Viimeinen kohde, upea Marjan piha ja kasvihuone! Siellä on niin paljon nähtävää ja kuvattavaa!

Ensin tarkastimme klematorion...


 Sitten lavakauluskasvimaalle, 
voiko kauniimpaa kasvimaata ollakaan 
ja voitte arvata hajuherneidenhuumaavan tuoksun, 
ryöppyävät krassikukkameren 
ja tuulessa huojuvat kosmoskukat. 
Tapasin vanhan tuttunikin Mme Butterflyn, 
ihanainen kerrottu kaunotar! 
Satoakin oli paljon tulossa.













Näkymä teehuoneelta paratiisiin!





C.mandhurica - upea kukkapilvi!



Ja sitten kasvihuoneeseen...










Voitteko uskoa, että keväällä Tukholman messuilta Marjan ostamat pelakuut olivat niin suuria ja täydessä kukassa, no voitte tietenkin! 

Kuvattavaa olisi löytynyt vaikka kuinka paljon lisääkin...


Oli aika lähteä kotiin, kello oli jo melkein kuusi. 
Vielä vietimme teehetken ihanan porkkanakakun kera.

Kiitos Marja! 

Meillä oli jälleen ikimuistoinen perinneretki! 
Toisiamme tukien ja kannustaen löysimme vaikka mitä ihanaa, saimme puhua puutarhaa ja nauttia upeasta päivästä!
Nautin päivästä suunnattomasti!