sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Sitä sun tätä

Kävimme eilen Seinäjoen asuntomessuilla. Toisaalta piristää nähdä uutta rakentamistrendiä, toisaalta se järkyttää ihan mahdottomasti, saa sisikunnan painimaan jaakopinpainia - olenko hamstraaja? Pihat ja sisätilat olivat kliinisen siistejä, varastotilaa minimaalisesti. Mihin mahtuisi neljän aktiivisen nuoren kevät - kesä - syksy - talvi - arki - pyhä -varusteet, omat ja kullan kaikki tavarat ja tuhat kippoa ja kuppia - niille ei löydy paikkaa ... no kierrätyskeskuksessa olisi tilaa. Millaisille perheille talot suunnitellaan? Entä pihat? Kukat kivilaatikoissa. Talot sävyiltään ruskeita, harmaita tai tummia muuten, havuja paljon...haluan kukkivia kukkia...eivätkö suunnittelijat halua! No kriittisyys sikseen...laitan makupaloja niin pihoista kuin taloistakin, tuttavaperheenkin talosta, johon ihastuinkin!

Ajattelen kai siis hyvin kriittisesti: laattoja paljon, mitä tekee routa? Entä kuinka lasketuu siitepöly männikössä hulppeille terasseille? Ihanat oheiskasvit? Kivilaatikko, jossa perennat, syksyllä sataa, pakkanen tekee kepposensa, kylmä varastoituu kiveen, kuinka käy taimiressukoiden....Apua miten tylsä ihminen olenkaan!!
 


Siisti.

Prinsessalle, neiti A:lle omaksi tehty ihanuuslampunvarjostin!

Ihana huone! Upea ja käytössä kulumaton flyygeli!

Täällä tuttavaperhe näkee vain kauniita unia!



Ehkä tylsä?

Iski ja vahvasti! Kuin ladon ovi!

Ja tämä myös, paanuseinä! ...ne pölyt?

Helppo pitää puhtaana!

Prinsessavessa!

Tästäkin tykkäsin ja pölyt tulivat taas mieleen!

Taideteos!

Rakastan enkelinsiipiä!

Tässä oli jotain ihanaa!

Messujen pienimmän talon (33 neliötä) naulakko, kaunis, mutta onko kestävä?
 Kaikenlaisia yllätyksiä!

Ihana!

Ihana tämäkin!

Karun kaunis...

...kuten tämäkin!

Monta elementtiä kohtaavat toisensa!

Kaunis mutta epäkäytännöllinen, keittiö yläkerrassa...kuka kantaa kauppakassit kiemuraportaat ylös?

Entisen kilpatanssijan unelma!

Ja puutarhaa...tytär tuli noutamaan pois, tässä viihdyin pisimpään!
Meille tarvittaisiin!

Söpösiä!

Ihana purppura komeamaksaruoho! Meni heti hankintalistalle!

Näistäkin tykkäsin!
Mietin, olenko liian käytännöllinen, perivanhoillinen, hamsteri...tai jotain (olen)! Kotiin oli kiva tulla, omaan pesään!

Ihania messupostauksia löytyy myös täältä ja täältä!

Seinäjoen messuille kannatti kuitenkin mennä! Logistiikka toimi erinomaisesti, ruokaa oli helpolla saatavilla ja vessat löytyivät myös tarpeen tullen!

Kävimme kuitenkin kaupungilla syömässä sitä sun tätä! Suosittelen! Jälkkäriksi tytär oli paistanut pannukakkua omppuhillon ja vaniljakastikkeen kanssa! Vatsa pullotti mukavasti ja kotiin ajelimme hissuksiin saunaa lämmittämään! Kiitos kuopukselle mukavasta päivästä ja parhaimmat onnittelut 22 v.!

Mukavaa alkavaa viikkoa Teille ihanuudet!

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Herne

Jos maailmassa saisin viljellä vain yhtä kasvia, se olisi herne! Olen, kuten usein olen maininnutkin, täysverinen hyötyviljelijä. Kasvien muodot, värit eri valaistuksissa, kukat, sato ja kauneus ovat lähellä sydäntäni! Entä sitten herkuiksi säilötyt aarteet, oman maan ensisato lautasella!

Mutta herneet...ei ihan tavalliset kaupan edestä ostetut, vaikka hyviä nekin ovat! Herneet versoina, kukkina, satona, upea kasvi! Meillä kasvaa muutamia eri lajikkeita...










...ja tietenkin täytyy muistaa, miten herne hoitaa maata!

Ihana kasvi! Suosikkini!

Mukavaa viikonjatkoa!

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Sataa sataa ropisee...

...onneksi ei ihan koko aikaa! Vaikka maa on niiiin märkää ja nurmi pesusienen lailla jalan alla myötäilee, sain kukkamaat käytyä lähes kokonaan läpi, istutettua lähes kokonaan taimiarsenaalini, esikoita lukuun ottamatta. Esikoiden istutus vaatii harkintaa...siihen voin nyt paneutua! Siis taimet maassa, kukkamaissa paistaa suuria aukkoja, kesäloma edessä...arvatkaas mitä minulla on mielessäni! Aarteen etsintä tietenkin! 

Eilen, illan jo hämärtyessä, kierrettin poikien kanssa kukkamaita kuvaamassa, sitten alkoi sade jälleen ripsumaan.
 Sisäänkäynnin kukkamaasta kummityttö poisti keväällä yli puolet kuunliljoista, tuli hiukan avarampi yleisilme.
 Taimen sain varjoon, kukkavana nousee komeana, 'p. wilsonii', kolmas kukkakerros, väri mieleinen. Kaunotar kotoisin Barnhawenilta.
 Ihan kaikki 'Sommarwindit' eivät lähteneet talven mukaan, säilyneissä on paljon nuppuja.
Pojat odottelevat siirtymistä seuraavaan kohteeseen.
 Sain äitienpäiväruusuksi esikoiselta 'Teresanruusun', taimi ei pitkän odottelun ja hoivan jälkeen osoittanut elon merkkejä, kävin vaihtamassa sen eilen uuteen, olin niin iloinen että sain vahvan vaihdokin. Tänään se pääsee multaan!
En sitten millään saa tästä ruukusta oikeanväristä kuvaa! Vaikka kuinka olisi hämärää, tuo kukka haalii valonsäteet itseensä jostain sfääreistä!
 Mustat, sateen pieksemät pionin kukat on vielä leikkaamatta...(ison kukkamaani tienpuolen yläneljännes).
 Tästä 'Persiankeltaruusut' muutivat alkavan ruusutarhani puolelle ja siskojen pihaankin muutama, multaa näkyvissä, tilaa ainakin kuudelle pionille!
 Nimetön ihanuus! Bloggaritapaamisessa kävimme Raumalla Vuorelan puutarhassa. Siellä myytiin alelaarissa nimettömiä pioneja, kaikki katosivat iloisen joukkomme peräkontteihin, meille niitä muutti kaksi, jäädään siis odottelemaan kukintaa!
 Autiona paljas maa...vasemmalla suurin on juhannuspioni, vieressä Vakka-Taimesta ostamani ruusupioni, oikealla ylhäällä pikkuinen juhannuspioni (tuo pioni tuntuu viihtyvän meillä). Vasemmalla alhaalla Vuorelan nimetön. Toivoisin joskus saavani myös valkoisen ja vaaleanpunaisen juhannuspionin. Minulla oli sellainen käsitys, että niitä on vain voimakkaan fuksioita, mutta Vakka-Taimessa sain asiaan valistusta!
 Sormivaleangervo! Olen sille kauan etsinyt paikkaa, nyt löytyi, taimi Cheriltä, kiitos!
 Autio rinne...alhaalla oikealla siis tuo sormivaleangervo, viereen vasemmalle sain taimettamani ritarit 'Magic Fountains Mixed', luvataan korkeutta max 90 cm. Vieressä vasemmalla huikean korkeaksi kasvava kummitytöltä saamani auringonhattu! Sen korkeus lähentelee omaa pituuttani eli lähes 170 cm korkea, taitaa tykätä kasvupaikastaan.
 Komeamaksaruohokin on puskittunut hyvin! Sen kukinta on upean voimakas ja odottelen sitä innolla aina. Kukinta ajoittuu aina valitettavan myöhään ja ihan aina se ei ehdikään täyteen kukkaansa.
 Sulo päivystämässä! 
Vaatimaton kokonaiskuva ison kukkamaan tienpuolen alaneljänneksestä, pioneja pitää hankkia siis lisää. Listaa hiljalleen kerään, ykkösenä pioni 'Moon of Nippon'. Ja Sulo...
Sulo on kova tappelemaan! Sen pää on aina kesät haavoilla, naapurien kissat yrittävät hänen reviirilleen, turhaan! Haavoja yritän hoidella, herra ei siitä oikein tykkää! Nyt Sulo vaanii Nöpöä, silmät iskevät tulta, Nöpö on vieressäni kuvaamassa ja aavistaa pian saavansa niskaan 'yllättäjän' harmaan ritarin...Sulolla riittää poikamaisuuksia loputtomiin!
 Täältäkin löytyy paljon tilaa...
 Harjaneilikoita täytyy kylvää lisää!
 Herkkä 'Piilu' aloittelee kukintaa!
 Omenapuiden alla on valtikkanauhuksia, vaikka niistä en kovin pidäkään, perhosia varten ne kasvavat! Näkymä ison kukkamaani omenapuiden puoleiselle alaneljännekselle. Ajatuksenani on koko kukkamaastani saada helppohoitoinen ja kukkiva, työ on hiukan vielä kesken. Yhdelle yläneljännekselle laitan aarremaan, sinne tulee herkut, muuten kukkamaa peittyy isompiin linjoihin.
Omenapuiden alla riittää vielä perkaamista, sinne tulee myös lisää esikoita! Sateen ropinassa helsevät valkoiset kellot!
Viimeisenä jasmikkeenani kukkii varovaisesti kameliajasmike. Ostin sen kauan kauan sitten poistomyynnistä markalla.

Toivottavasti pilvet repeävät ja aurinko pilkistäisi, maa hiukan kuivuisi! Haluaisin jo mustikkaan!

Mukavaa alkanutta viikonloppua!